25. maaliskuuta 2014

Raclette- ja suklaafondueilta

Lauantaina kokoonnuimme taas Kulinaaridaamien kesken meille, raclette- ja suklaafondueiltaa viettämään. Alun perin meidän oli tarkoitus tavata Johannalla, mutta päätimmekin pitää racletteillan ja vaihdoimme tapaamispaikaksi meidän asuntomme, meiltä kun löytyy raclettegrilli. Jälkiruoaksi valikoitui tuoreet hedelmät ja suklaafondue, kun kerta suklaafonduesettikin meiltä löytyi.

Tavallisesti olemme sopineet etukäteen, kuka tekee mitäkin ja tuo sitten paikan päälle. Tälläkin kertaa sovimme etukäteen tuomiset, mutta valmiiden piiraiden, pizzojen ja muiden herkkujen sijaan jokainen toikin erilaisia raaka-aineita raclettea ja fondueta varten.


Raclettegrillin olemme puolisoni kanssa ostaneet jo aikaa sitten -  n. vuosi takaperin, mutta sitä ei ole käytännössä tullut käytettyä, vaikka minun oli aivan pakko saada se juuri silloin. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun söin raclettea eikä todellakaan jäänyt viimeiseksi. Aivan mahtava seurusteluruoka! Raclettegrillejähän on erilaisia: On pyöreitä, suorakaiteen muotoisia, neliöitä ja ties minkä mallisia. Grillauspintana on yleensä joko teflon- tai kivipinta tai molemmat. Osassa grilleistä on mahdollisuus säätää kuumuutta, toisissa taas ei ole kuin on ja off -napit. Meillä on Tefalin suorakaiteen muotoinen raclettegrilli, jossa on 10 kpl raclettepannuja tarttumattomalla pinnoitteella ja kuumuutta kestävillä kahvoilla. Grillin paistopinta on teflonia. Meidän grillissämme ei ole mahdollisuutta säädellä lämpöä, siinä on ainoastaan on ja off -toiminto, mutta se toimi oikein mainiosti. Tehoa löytyy 1350W.

Vieraiden saapuessa harjasin ja keitin suolalla maustetussa vedessä (maroccolaisia) uusia perunoita. Voi että kun voikaan pitää uusista perunoista! Pelkkä ajatuskin (pienistä suomalaisista) keitetyistä uusista perunoista, voista ja savulohesta saa ihanan kesäfiiliksen aikaan. Tällä hetkellä haavelein, että olisi mahdollisuus mennä ystäväni Lotan mökille kesällä, keittää siellä uusia perunoita ja savustaa heidän savustimessaan aivan taivaallisen makuista lohta itse. Ihan vesi tulee kielelle, kun ajattelenkin asiaa... Takaisin siis auringonpaisteisesta Porvoosta Helsingin vilpoiseen kevääseen ja viime lauantaihin...

Kun perunat olivat valmiit, paloittelimme vihannekset ja lihan. Lihana oli hurjasti kehuja saanutta Lillin tädin miehen metsästämää hirven vasaa. Liha on hyvä paloitella kohtuu pieniksi paloiksi raclettegrillillä grillatessa. Vihanneksina meillä oli paprikaa, herkkusieniä sekä kesäkurpitsaa ja muina lisukkeina löytyi cocktail-kurkkuja sekä salaattia. Raclettejuustoja ostimme kolmea erilaista, joita sitten maistelimme: kahta ranskalaista raclettejuustoa, joista toinen oli pastöroitua ja valmiiksi paloteltua, toinen taas suurempi juustopala (pästöroimaton), josta leikkasimme pöytään viipaleita. Kolmas juusto oli pästöroitu itävaltalainen raclettejuusto, joka tuli myös leikata itse viipaleiksi. Kaikki juustot olivat lehmänmaidosta tehtyjä. Jostain Elina taisi lukea että 150 g raclettejuustoa per hlö olisi sopiva määrä, joten ostimme yhteensä reilun kilon juustoja seitsemälle henkilölle. Melkein kaikki juustot tuli syötyä, pientä palaa lukuun ottamatta.

Racletteherkuttelun jälkeen pidimme pienen tauon ja siirryimme ruokapöydän äärestä sohville juttelemaan ja kun vatsassa taas alkoi tuntua siltä, että siellä ehkä olisi tilaa jälkiruoalle, kuorimme ja paloittelimme tuoreet hedelmät, Elina the kahvivastaava hoiti taas espresson ja minä vielä sulatin suklaan ja kerman kattilassa suklaafondueta varten.




Suklaafondue:

260 g tummaa suklaata
(käytimme Pandan tummaa suklaata)
2 dl kuohukermaa

Paloittele suklaa kattilaan ja lisää kerma, sulata miedolla lämmällä, samalla hämmennellen - varo pohjaan palamista!

Tämä määrä suklaafondueta täytti aikalailla oman suklaafonduepadan, mutta suklaafondueta olisivat työt kaipailleet vielä hieman lisää, joten voisin arvioida että tämä määrä riittäisi ehkä noin 5-6 henkilölle - meitä oli seitsemän.

Suklaafondueen dippasimme banaania, omenaa, päärynää, kiiviä, tuoretta ananasta ja viinirypäleitä. Tarkoitus oli ollut vielä ostaa hunajamelonia, mutta se olikin unohtunut kaupan hyllylle. Mutta ei se mitään, nämäkin olivat oikein hyviä vaihtoehtoja ja kesällä kun otetaan uusiksi, niin sitten se hunajameloni ja vielä tuoreita mansikoita.... Nammm!



Suklaafondue teki tosiaankin kauppansa, ja koska osan mielestä se loppui kesken, kierrätettiin kattilaa pöydässä, jossa suklaa oli sulatettu ja sieltä muutamat tytöt kaapivat vielä viimeisiä rippeitä. Kauha, jota oli suklaan sulatuksessa käytetty, nuoltiin puhtaaksi ja minun lautaseni (!!) jossa oli hieman suklaata jäljellä, kaavittiin myös putipuhtaaksi. Voi raukkoja. On se rankkaa, kun naisilta loppuu suklaa kesken.

Suosittelen lämpimästi racletten kokeilemista - erinoimainen seurusteluruoka ja jokaiselle sopivasti tekemistä! Ja suklaafondueta kannattaa myös kokeilla. Suklaina voi vaihdella valko-, maito- tai tummaa suklaata (myös niitä tummimpia suklaita!) ja dippailla voi esim. tuoreita hedelmiä ja marjoja tai vaikka vaahtokarkkeja. Me päädyimme tummempaan suklaaseen vaaleiden sijaan ja jätimme vaahtokarkit toiseen kertaan.